Että kirjoitan taas blogiin.
En sitoudu mihinkään, mutta haluan kirjoittaa jotain jonnekin, joten täältä tulee.
Kirjoitin tänne viimeksi vuosi sitten. Vuodessa on ehtinyt tapahtua hurjan paljon kaikkea. Vuosi sitten puhuin hullusta ja ehkä mahdollisesti saavuttamattomasta unelmasta. Noh, se unelma on saavutettu ja seuraavia luotu ja niitä kohti mennään. Elän siis elämää, jossa saan joka päivä tehdä sitä mitä rakastan eniten. Nimittäin tanssia. On aika hurjaa ajatella, että olen yhden vuoden sisällä käynyt kolmea eri koulua; olen opiskellut IB-lukiossa, olen opiskellut tanssijaksi Tampereen konservatoriossa jonka jätin kuukauden jälkeen kesken kun muutin Helsinkiin. Yksin. Pääsin opiskelemaan balettitanssijaksi Suomen kansallisoopperan balettioppilaitokseen.
Hurjaa sanoa se. Välillä en edes tajua, että olen oikeasti täällä. Että tämä on nyt sitä mistä haaveilin. Tämä on se koulu johon olen halunnut päästä. En uskaltanut vuosi sitten sanoa sitä ääneen kovin monelle ihmiselle. Lukiossakaan en kertonut kuin muutamalle läheiselle ihmiselle. Opettajani paljasti aikeet puolestani. En kertonut, koska en uskonut, että muut ymmärtäisivät. Pelkäsin, että he ajattelisivat, että olen hullu tai tyhmä. Miksi kukaan voisi haluta vaihtaa IB-lukiosta ammattiopintoihin? No, minä halusin. Ja minä vaihdoin. Kovin moniin IB-luokkalaisiini en pidä enää yhteyttä. Muutamat ovat kuitenkin pysyneet ystävinäni huolimatta siitä, että omat tulevaisuuden suunnitelmani eroavat huomattavasti heidän omistaan.
Kevät vyöryy päälle kuin hyökyaalto. Nautin siitä täysin siemauksin. On ihana herätä sunnuntaiaamuna siihen, että valo paistaa verhojen raosta sisälle. Kaiken kevään valon lisäksi vuodenajan vaihdokseen sisältyy myös ei niin kivoja juttuja. Kuten paljon työtä. Tulossa on avoimia ovia ja näyttötunteja ja tietenkin kevätnäytöksiä. Lisäksi pitäisi suoriutua lukiosta vielä kesälomille. Tällä hetkellä olen kuitenkin hyvään saumaan sattuneella pääsiäislomalla kotonani Tampereella. Nautin perheen ja kavereiden näkemisestä ja rentoutumisesta.
Elämä rullaa kaikin puolin. Kiirettä pitää, mutta kun on täyttänyt kalenterinsa ihanilla ihmisillä ja rakkailla tekemisiltä, se ei tunnu läheskään niin hankalalta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti