lauantai 24. syyskuuta 2016
heipä hei
Mulla menee mukavasti.
Oon todellakin päässyt arjen makuun. Kiirettä pukkaa. Ensi viikoksi pitäisi olla kirjotettuna kolme esseetä, oma koreografia valmiina, ja ensimmäiset syksyn avoimet ovet ovat ensi lauantaina. Joten lievästi ilmaistuna ole ollut aikas kiireinen pari viimeistä viikkoa. Koeviikkokin alkaa heti ensimmäisten avoimien ovien jälkeen, ja seuraava viikonloppuna on toiset avoimet. Joka toinen päivä olen koulussa puoli kahdeksasta aamulla puoli kahdeksaan illalla ja joka toinen päivä puoli kahdeksasta kuuteen. Hommia jää paljon myös viikonlopuilla, jos haluaa arkena saada kunnon yöunet. Mutta kyllä sitä ihme kyllä jaksaa.
Viikonloppuisin kun ei varsinaisesti ole kellotettua aikataulua, en tiedä mitä tekisin itteni kanssa. Tänään kävin sitten tanssisalilla treenaamassa omaa sooloa ja polkemassa kuntopyörää. Kävin kaupassa ja oon yrittänyt tehdä kouluhommia. Kuitenkin viikonloputkin tekee ihan hyvää.
Mun kutnoutuminen on lähtenyt taas etenemään enemmän kun sain hyppyluvan ja aloin myös taas tekemaan töitä kärjillä. Vähän releveitä vaan mutta kuitenkin jotain.
Kaiken tän kiireen keskellä parin viikon päästä alkava syysloma lämmittää mieltä mukavasti. Sillä silloin tämä tyttö matkustaa Berliiniin. JEE! Odotan niin innolla matkaa, ja otan varmasti kameran mukaan, jotta voin sitten tehdä tännekin juttua matkasta. Mutta sitä ennen on kuitenkin vielä paljon tekemistä.
Mulla menee kaiken kaikkiaan hyvin. Nautin tanssista ihan älyttömästi just nyt. Oon löytänyt tekemiseen ihan uutta puhtia ja motivaatiota ja nautin itteni puskemisesta eteenpäin. Tulostenkin näkeminen tuntuu kivalta. Tottakai tuon loukkaantuneen jalan kuntouttamiseksi on edessä vielä aikamoinen työmaa, mutta en pelkää sitäkään. Tän motivaation kanssa musta tuntuu, että pystyn tekeen mitä vaan ja mulla riittää energiaa kaikkeen. Toivottavasti kaamos ei iske kohta päälle...
lauantai 3. syyskuuta 2016
Kesä tuli ja meni
Ajattelin tänään kirjoittaa mun kesästä. Varoitan jo etukäteen, että tämä on aikas pitkä postaus varustettuna monilla kesällä oteteuilla kuvilla. Mun kesä oli kaiken kaikkiaan onnistunut, vaikka pieniä suunnitelmien muutoksia tulikin kesän alussa. Kesällä keskityin rentoutumiseen, kuntoutumiseen, kavereiden näkemiseen ja vaan olemiseen. Olin kesällä myös kohtalaisen paljon mökillä, mutta siellä en paljoa kuvia napsaillut. Paitsi tuosta yllä näkyvästä auringonlaskusta tuli otettua pari kuvaa. Mutta nyt ennen kun tämä alotus äityy liian ptikäksi. Käydään läpi mun kesä. En mainitse tässä asioita joita tein kesäkuussa, koska niistä olen jo erikseen kirjoittanut blogiin (seurasaari yms.)
Kesäkuun loppupuolella kävin Justiinan kanssa aamupalalla Fazer Cafe tempossa Tampereella. Ja sitä voin suositella lämmöllä kaikille. Hintaansa nähden saa vaikka mitä kuten kuvasta näkyy. Itsehillintä ei ihan ollut toiminnassa ja vatsa oli aikas täynnä ton aterian jälkeen. Mutta hyvää oli :)
Join paljon kahvia ja kävin museoissa ja taidenäyttelyissä. Kesällä musta kuoriutui oiken kunnon kahvirätti ja rahaa meni kahviloihin hävettävän paljon. Nyt koitan jotenkuten päästä eroon kahvista. Ja tähän mennessä olen pärjännyt sinä ihan hyvin.
Taidenäyttelyissä ja museoissa tuli myös käytyä enemmän kuin koskaan, tai minään aikaisempana kesänä. Kävin Ateneumissa katsomassa Alice Neelin näyttelyn (ihan mahtava!! käykää vielä kun voitte!), Kiasmassa kaksikin kertaa, Sara Hildenissä Ron Mueckin näyttelyssä (mikä sekin ihan huippumahtava!). Näiden lisäksi kävin Mänttä-Vilppulassa katsastamassa Serlachius museot.
Senian kanssa käppäiltiin kuvailemaan kaikenlaisiin paikkoihin ympäri kesää. Yksi onnistuneimmista reissuista taisi olla ihan vaan Ruoholahteen. Siellä kuvailtiin ja katseltiin Joutsenia aallonmurtajalla.
Tämä kuva on otettu yhdeltä illalta, jona kaverini Ruu oli käymässä mun luona Helsingissä. Auringonlasku oli erityisen kaunis, ja sääkin helli meitä, ei edes satanut paljoa. Kierrettiin Helsinkiä, shoppailtiin vähän (mä ostin kaksi naulakkoa), ja syötiin jäätelöä. Mulla kävi kesällä tosi paljon vieraita mun uudessa asunnossa täällä Kalliossa. Ruu kävi pyörähtämässä samoin Maija ja mun molemmat siskoni kävivät erikseen vielä. Eli kiirettä piti vieraiden kestitsemisessä.
Maijan kanssa Tampereella kuvailtiin Tammerkosken ylittävällä sillalla ja Maija pisti tanssiks. Vietin kesäni suurimmaksi osaksi Helsingissä ja mökillä Keuruulla, mutta aika paljon tuli käytyä Tampereella näkemässä kavereita myös.
Toinen kuvausreissu, joka myöskin oli erittäin onnistunut, oli reissumme Suomenlinnaan. Täällä ollaan Senian kanssa käyty kuvailemassa ennenkin, mutta kesäinen kuvausreissu houkutteli paljon.
Loppukesästä Senia tuli käymään mun kotona Kangasalla. Ja jos teitä siis sekoittaa kun puhun kodista Tampereella ja Kangasalla, niin kotini on siis Kangasalla, joka on ihan Tampereen vieressä, ja Tampereella kävin koulua ja tanssin ennen kuin muutin Helsinkiin. Mutta, siis, vein kaupunkilaistyttö Senian Kangasalle keskelle peltoa ja räpsittiin vähän lisää kuvia. Hyttysten keskellä.
Jotkut jotka seurasivat minua jossakin sosiaalisessa mediassa, tai lukevat Maijan blogia, muistavat ehkä että viime kesänä kävin Maijan kanssa otammasaa balettikuvia tuolla Tampereen anhassa tulitikkutehtaassa. No tänä kesänä otin uusiksi ja menin Senian kanssa samaan paikkaan räpsimään.
Siinä sitten lyhyt tiivistelmä mun kesästä. Paljon kuvia jäi laittamatta, ja paljon tarinoita kertomatta. Yritän olla pitämättä kauhean pitkiä taukoja enää. Muuten mun puhetulppa menee kiinni, ja tarinoita jää taas kertomatta.
sunnuntai 28. elokuuta 2016
Aika palata rutiineihin
hei ja anteeksi.
Ei tässä ihan näin pitänyt käydä. Tarkoitus oli herättää blogi uudestaan henkiin eikä pitää mitään kahden kuukauden taukoa kirjoittamisesta. Mulla oli niin paljon kuvia kesältä ja niin paljon ideoita erilaisiin postauksiin, mutta tekstiä ei vaan syntynyt. En tiennyt mitä kertoisin mun elämästä, tai miten muodostaisin sanoja. Aloin myös kirjoittaa teksitä siitä, kuinka mulla ei ollut mitään sanottavaa, mutta arvata saattaa miten senkin kanssa kävi. Olin sanaton.
Nyt tuntuu ainakin hetken siltä, että mulla saattaisi olla taas jotain sanottavaa. Puhetulppa on auki, ainakin tilapäisesti, toivottavasti pidemmänkin aikaa, koska kirjoittaminen tuntuu mukavalta ja tuntuu siltä että jopa osaan muodostaa järkeviä lauseita.
Nyt on siis arki aloitettu, tanssiminen alkoi kaksi viikkoa sitten, lukio vähän myöhemmin, eli huomenna. Aloitin loukkaantumisen jälkeen tanssimisen heinäkuun puolivälissä, eli sairaslomani venyi paljon pidemmäksi kuin luultiin. Mutta aion tehdä kuntoutumisestani erikseen oman postauksensa, joten en lähde siitä selittämään tämän enempää nyt tähän tekstiin. Se tulee sitten vähän myöhemmin, kun koen, että kuntoutumisprosessi on lopuillaan. Sillä vielä se ei ihan ole.
Rutiineihin on palattu ja pitäisi taas alkaa osata tehdä miljoonaa asiaa samaan aikaan, ja vielä tämä blogi siihen päälle. Mulla on niin miljoonia kuvia ja tekstejä nyt rästissä, että koitan saada niitä aika nopeata tahtia alta pois, tai sitten vaan teen yhden valtavan kesäpostauksen. Sen näkee sitten. Mutta yritän jokatapauksessa päästä ajan tasalle tämän blogin kanssa.
Myös yksi juttu mikä on alkanut viime aikoina kiinnostaa ihan hirvittävän paljon, on vlogaaminen. Eli siis videoiden tekeminen, eikä siis sellainen että pönötän tässä kameran edessä juttelemassa turhista asioista, vaan niinkun enenmmän sellainen day in the life- videoiden kuvaaminen. Ehkä joskus uskallan sellaiseenkin, kun on vähän kevyempi kamera jolla kuvata, tai vaikka hyvälaatuinen puhelimen kamera. Saa nähdä. Kertokaa olisitteko kiinnostuneita siitä. Tai kertokaa ylipäätänsä mistä olisitte kiinnostuneita.
Olen puhunut. Toivottavasti puhun pian taas lisää. Tässä tämä tältä erää.
Ei tässä ihan näin pitänyt käydä. Tarkoitus oli herättää blogi uudestaan henkiin eikä pitää mitään kahden kuukauden taukoa kirjoittamisesta. Mulla oli niin paljon kuvia kesältä ja niin paljon ideoita erilaisiin postauksiin, mutta tekstiä ei vaan syntynyt. En tiennyt mitä kertoisin mun elämästä, tai miten muodostaisin sanoja. Aloin myös kirjoittaa teksitä siitä, kuinka mulla ei ollut mitään sanottavaa, mutta arvata saattaa miten senkin kanssa kävi. Olin sanaton.
Nyt tuntuu ainakin hetken siltä, että mulla saattaisi olla taas jotain sanottavaa. Puhetulppa on auki, ainakin tilapäisesti, toivottavasti pidemmänkin aikaa, koska kirjoittaminen tuntuu mukavalta ja tuntuu siltä että jopa osaan muodostaa järkeviä lauseita.
Nyt on siis arki aloitettu, tanssiminen alkoi kaksi viikkoa sitten, lukio vähän myöhemmin, eli huomenna. Aloitin loukkaantumisen jälkeen tanssimisen heinäkuun puolivälissä, eli sairaslomani venyi paljon pidemmäksi kuin luultiin. Mutta aion tehdä kuntoutumisestani erikseen oman postauksensa, joten en lähde siitä selittämään tämän enempää nyt tähän tekstiin. Se tulee sitten vähän myöhemmin, kun koen, että kuntoutumisprosessi on lopuillaan. Sillä vielä se ei ihan ole.
Rutiineihin on palattu ja pitäisi taas alkaa osata tehdä miljoonaa asiaa samaan aikaan, ja vielä tämä blogi siihen päälle. Mulla on niin miljoonia kuvia ja tekstejä nyt rästissä, että koitan saada niitä aika nopeata tahtia alta pois, tai sitten vaan teen yhden valtavan kesäpostauksen. Sen näkee sitten. Mutta yritän jokatapauksessa päästä ajan tasalle tämän blogin kanssa.
Myös yksi juttu mikä on alkanut viime aikoina kiinnostaa ihan hirvittävän paljon, on vlogaaminen. Eli siis videoiden tekeminen, eikä siis sellainen että pönötän tässä kameran edessä juttelemassa turhista asioista, vaan niinkun enenmmän sellainen day in the life- videoiden kuvaaminen. Ehkä joskus uskallan sellaiseenkin, kun on vähän kevyempi kamera jolla kuvata, tai vaikka hyvälaatuinen puhelimen kamera. Saa nähdä. Kertokaa olisitteko kiinnostuneita siitä. Tai kertokaa ylipäätänsä mistä olisitte kiinnostuneita.
Olen puhunut. Toivottavasti puhun pian taas lisää. Tässä tämä tältä erää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)